Happy Birthday Paavo

En voi uskoo että sä oot ollu meillä alle kaks vuotta, tuntuu ihan siltä kun oisit ollu aina. Mitä mä teinkään ennen kun sä tulit. On niin ihanaa kun tuut aina ilosena mua vastaan ovelle. Ei haittaa vaikket osaakkaan haukkua, on ihanaa kun ulvot sillä sun hassulla käheellä tavalla aina kun oot innoissas. Ja kaikkein parasta on kun annat aina monen monta pusua kun nähään. Ja aina kun meen johkin istuun niin tuut aina syliin makoileen. Oot maailman ihanin kultapoika Paavo ♥

Autumn

DIY "kynttilänjalat"

Mun sisko teki ihan mahtavia "kynttilänjalkoja" sementistä, kivistä ja nastoista muffinssivuoissa ja kertakäyttömukeissa. Se laitto vaan kynttilät ja tuikut niihin pystyyn, että tulis sopivan kokoset reiät ja kävi sopivin väliajoin tökkimässä niitä takasin kun ne meinas nousta sieltä koko ajan. Onkyllä tosi nättejä, vaikkei näitä ookkaan vielä kertaakaan "raaskittu" käyttää. Ihan mahtava idea!

Muuten syksy on menny ihan kivasti. Eka jakso koulussa oli jotenkin kauheen rankka ja koeviikot tuntu kestävän ikuisuuden. Nyt on onneks alkanu jo uus jakso ja syyslomakin tuli sopivasti tähän väliin. Nyt ollaan perheen kanssa Himoksella mökillä ja koko päivä on menny melkeinpä kuvaamisessa. Ensin aamusta käytiin koirien kanssa kentällä heittelemässä palloo ja kuvaamassa niitä. Päivällä ajettiin Himoshuipulle kuvaileen maisemia ja illalla käytiin viä Timin kanssa kuvaamassa auringon laskua golfkentältä. Niitä kuvia laittelen sit erillisissä postauksissa, koska niitä kerty melkein viissataa. Oli kyllä tosi kiva tehä pitkästää aikaa jotain yhessä. Kohta aletaan pelaan Finanssia, mikä on mun ehdoton lempipeli ikinä! Kukaan ei vaan ikinä halua pelata sitä mun kanssa..

Tampere

Torstaina käytiin Anun ja Linnean kanssa Tampereella tekemässä mantsan projektia Koskikeskuksen ympäristön historiasta. Sain siinä vanhoja Verkatehtaan rakennuksia kuvaillessa idean, että mitä jos käydään kysyyn hotelli Ilveksen respasta, että päästäiskö katolle kuvaileen. Meille sanottiin, että päivittäin joku käy kysymässä samaa, mutta niillä ei ole aikaa kaikkia sinne päästää. Mutta meilläpä kävi tuuri! Töissä sattuu oleen joku ihana huoltomies, joka vei meiät katolle ja saatiin kuvailla siä niin kauan kun haluttiin. Oli ihan mahtavaa! Oikeestaan aika jänkääkin koska katolle meno oli omalla vastuulla, koska turvakaiteita ei ollut. Ja siellä tuuli tosi paljon. Pariin otteeseen tuntu siltä, että se tuuli vie kohta jotain muutakin kun lehtiä mukanaan.

Toivottavasti saadaan tällä hyvä numero siitä mantsan jutusta!