Sain marraskuun puolessa välissä puhelun, että kiinnoistaisko tulla aamuvuoroon töihin. Sanoin, että ei kun pitää panostaa koeviikkoihin, mutta joulukuun alusta kyllä voin tulla. En oo koskaan ollu näin väsyny. Joka aamu herätys viideltä töihin ja töistä suoraan kouluun. Jos joku viä kerran tokasee mulle, että kyllä nuorena jaksaa, voi olla enemmän kun mahdollista, että mun pää räjähtää. Ei muuten jaksa. Mut ainakin oppii ymmärtään rahan arvon, vaikka se onkin vaan numeroita tilillä netissä.
Mä rakastan joulun aikaa, joten harmi että se on viimesenä kolmena vuotena tarkottanu sitä että oon töissä. Nyt on onneks enää maanantaina ja tiistaina töitä ja sit alkaa oikeesti loma. Tai no kirjotuksiin pitäis tyyliin kauheella tahdilla alkaa lukeen, että en tiä voiko sitä sit edes lomaks kutsua. Mennään jouluks mökille mun toisen pikkusiskon kanssa, enkä tällä hetkellä keksi mitään parempaa tapaa viettää joulua, Vaikka viime joulu Levillä oli ihan mahtava ja ottasin sen koska vaan uusiks, just nyt kaipaan kaikista eniten sitä rauhaa ja niitä kaikkia tähtiä, mitkä mökiltä näkee.
Ensimmäinen oma joulukuusi. Virheistään oppii, älä ota joulukuusta joulukuun alussa, koska se alkaa kuihtuun jo ennen jouluaattoa, vaikka kuinka kastelisit sitä. Kai tota tossa voi vielä pari päivää kituuttaa, mutta sit se on kyllä pakko viedä pois, koska siitä tippuu ihan saakelisti noita neulasia kokoajan. Mutta on se vielä kaunis ainakin!
Meillä on mökillä heti ikkunan takana tollanen lintujen ruokkimispaikka. Tai no käy siellä oravatkin syömässä, mutta anyway en tiedä onko maailmassa olemassa mitään parempaa, kun herätä sunnuntai-aamuna keskeltä metsää ja juoda aamukahvia kattellen kun kymmenet linnut käy vuorotellen syömässä tossa. Istuin monta kymmentä minuuttia mökin kulmalla ja kattelin kamera kaulassa kun lintuja tuli ja meni, mut en kuitenkaan saanu ikuistettua sitä näkyä minkä mä näin livenä.
Viime torstaina oli lukiolaistenliiton järjestämät Pukkiaiset Fat Ladyssä ja mä myin sinne lippuja ja myydyistä lipuista sain drinkkilippuja, joten tietysti mun oli pakko mennä. Ainut ongelma oli se, että perjantaiaamuna työt alko kuudelta. Tultiin Roosan kanssa taksilla himaan neljältä ja nukuin sen tunnin ennen työvuoron alkua, mut selvisin kumminkin työpäivästä ja menin siitä viä suoraa töihinki. Aamulla oli kyllä ihan pikkaset oltavat, mutta ei se niin paha ollu ku ajattelin. Ainakin oli sen arvosta, koska oli kyllä ihan törkeen hauska ilta. Nyt musta tuntuu, että pystyn ihan mihin vaan, kun pystyin tohonkin.
Sain veronpalautuksia rapiat 500 euroo ja mietin, että jos joulun jälkeen olis jonkin näkönen kätevä läppäri halvennuksessa voisin kotiuttaa ittelleni sellasen.
a) koska jatkossakin koulun kannalta tarvin sellasta
b) haluisin oikeesti blogata enemmän, koska oon alkanu taas tykkään tästä, vaikka en ookkaan ny kauheesti pystyny bloggaan (tähän väliin olisin halunnu sen olankohautus-emojin)
Äiti laitto äsken kuvia Rukalta ja pakko sanoo, että oon nyt ihan valmis lähteen vaikka käveleen sinne, että pääsisin lasketteleen..
