sunnuntai 4. toukokuuta 2014

It´s Just One of Those Days

..when you don´t wanna wake up.

Anyway tässä sitä ollaan, kuukausi sinkkuna kolmen vuoden parisuhteen jälkeen. En halunnu kertoo tästä kellekkään aluks, koska en halunnu facebookin puolitutuilta sääliviä koita jaksaa -kommentteja. Mä nimittäin en oo ollu pitkään aikaan näin onnellinen. Mut nyt on tääki pois sitten alta..
Vappu oli ja meni. Mahdollisesti mun paras vappu ikinä. Olin suunnitellu viettäväni vapun Essin kanssa, mutta Essi olikin kipee. Ei siinä kauaa tarvinnu miettiä meenkö pyöriin kännissä Koskenrantaan vai meenkö pitään seuraa Essille. Koulussa järjestettiin hallituksen kanssa vappurieha, jonka pukeutumisteemana oli ammatit & harrastukset. Kaikki pukeutuneet sai karkkia ja munkkeja. Ite taisin syödä hmmm kolme munkkia? :"D 

Perjantaina oli Essin kauan odotetut synttärit. Sen jälkeen kun tultiin Brightonista takasin ja avasin facebookin, meinasin pyörtyä. Mun ihan ehdoton lempiartisti oli laittanu mulle facebookissa äänitteen, jossa Juju laulaa mä ja mun Essi. Mun mielenterveys on ollu koetuksella kun oon joutunu salaan tätä asiaa Essiltä. Parasta oli kuvata Essin reaktio tähän onniteluvideoon, tuun aina hyvälle mielelle kun katon sen :"D

Koitin ostaa Essille synttärilahjaks jotain tohon videon teemaan sopivaa ja musta onnistuin aika hyvin! Toukokuuta odotellessa sitten vaan.

Essin äiti oli järjestäny ihanat kakkusynttärit (tosin ilman kakkua) ihan niinkun ala-asteella. Mulla oli oikeesti tosi hauskaa vaikka ei oikeestaan ees tehty mitään sen kummempaa. Kellään meistä ei oikeen loppuillasta ollu fiilistä lähtee baariin, mutta lähettiin silti. Oli paljon kivempaa kyllä olla vaan Essillä porukalla ilman kuningasalkoholia.
Happy birthday to someone who is forever young

Oon ollu koko viikon yhtä hymyä, kaikki on vaan menny niin kun pitäiskin. Perjantaina näin Instagramista että Union Fiveen oli tullu uusia Huffin sukkia ja sorruin ostaan ittellenikin sukat, vaikka tarkotus oli ostaa vaan Essille. Materialismionnellisuus on paras, tai no toisaalta on kamalaa, että voin tulla näin iloseks parista sukkia..

Vaikka tässä oonkin julistanu tätä mun onnellisuuttani, niin eilinen oli luultavasti tän vuoden kamalin päivä tähän mennessä. Siitä toi otsikkokin.. Pelkkä ajatus olemassaolosta sai aikaan kylmänväreitä ja olin kaiken lisäks kipeenä. Istuin vaan kotona yksin ja piirsin ekaa kertaa pariin vuoteen. Ainut positiivinen asia launtaissa oli se, että muistin kuinka paljon rakastan piirtämistä. Toivottavasti tää päivä on parempi..

Onneks maanantaina ei oo kun yks tunti koulua iltapäivällä niin saan tavallaan kaks sunnuntaita. Kelpaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti