Lähettiin siis jouluna perheen kanssa viikoksi Leville. Oli ihanaa päästä täältä sateiselta Pirkanmaalta keskelle talven ihmemaata. Siinä se kauan kadoksissa ollut joulumieli vihdoin syttyi. Kelit ei ollut liian kylmiä, vaan just sopivia. Sumun ja pimeyden takia en voinu hirveesti kuvailla rinteillä, koska siellä ei aina välttämättä nähnyt metriä pidemmälle eteensä. Sain vihdoin selätettyä mun pahimman vihollisen Levin maailman cupin mäen ja en jaksa odottaa, että pääsen seuraavan kerran laskeen. Ostin myös ensimmäiset omat laskettelu välineet, kun viime vuoden mallit oli niin kovassa alessa. Eniten tietysti joulussa odotin muitten ilmeitä, kun ne avas lahjoja ja täytyy kyllä sanoa ettei ois voinu oikeempaan osua tän vuoden lahjaideat! Itekkin sain aivan mahtavia lahjoja, enkä todellakaan odottanut näin paljoa, mutta niistä kerron sitten myöhemmin erillisessä postauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti